Suomen militantit ovat tehneet silmänkääntötempun. Heidän mukaansa amerikkalaiset ovat itse kutsuneet itsensä maa- ja ilmasotaharjoituksiin Suomeen.
Presidentti Paasikivi kääntyilee haudassaan. Hänen ajatuksillaan Suomi on pärjännyt idän ja lännen välissä. Paasikiven linja oli, että Suomen pitää pysyä erossa suurvaltapolitiikasta, ja Suomen pitää olla ystävä naapureilleen.
Nuoret sukupolvet eivät asiaa edes havaitse. Peruskoulussa on Suomen historian opetus haluttu jopa lopettaa. Medianomitasolle downgreidattu journalismi on innoissaan Natosta ja amerikkalaisten tulosta Suomeen.
Etyj-juhlakokouksen kaltaista ulkopoliittista mokaa ei vissiin löydy koko Suomen historiasta. Etykin isäntiin kuuluneet venäläiset jätettiin oven taakse!
Euroon meno, ja finanssikriisin jälkeinen krooniseksi jäänyt talousromahdus on tehnyt Suomen maariskistä sellaisen, että Suomeen ei enää investoida. Nato-intoilu ja hoipertelu suhteessa Venäjään murentavat Suomen taloudellista luotettavuutta entisestään.
Suomen talouden kivijalat ovat olleet paperiteollisuus ja Nokia. Edellisen kaatoi euro ja jälkimmäisen "management by perkele". Ennen Suomi eli metsästä, nyt Suomi elää öljystä, ja se öljy tulee Venäjältä (linkki).
Mitäpä, jos Venäjän öljyhanat menevät kiinni. Onko meillä varmuusvarastoissa häkäpönttöjä ja hevosia, joilla tehdä metsätöitä?
Toimisivatko USA:n armeijan panssari- tai miehistönkuljetusvaunut öljyttömässä Suomessa? Entä suomalainen yhteiskunta ja talous, arkielämä? Sitäkin sopisi harjoitella.