Udmurttien kansankokous järjestettiin yllättäen aiemmin aiottua aikaisemmin, 11.-12. helmikuuta. Koska toimin nyt Udmurtian valtionyliopiston lehtorina, kollegani kutsui minut torstain 11. helmikuuta Udmurtian kansallisteatteriin illan konserttiin, joka liittyi kokouksen ohjelmaan.
Olin näkemääni ja kuulemaani tyytyväinen. Iltatilaisuuden aluksi jaettiin Kuz'ebaj Gerd -palkinnot. Kolmesta palkitusta ensimmäisenä sen sai Mihail Atamanov, jonka yksi suururakka, Raamatun kääntäminen udmurtiksi, tuli saatetuksi loppuun vuonna 2013. Hän piti tunteikkaan puheen, jossa viittasi siihen, että Kuz'ebaj Gerd antoi henkensä kansansa puolesta.
Konsertin loppuosassa kansanmusiikkiyhtye Aj kaj esitteli muutamia uusiakin numeroitaan mestarillisesti. Ennen konserttia sain myös vihdoin luovutetuksi M. A. Castrénin seuran kirjallisuuspalkinnon kirjailija Galina Romanovalle kootuista teoksistaan Shundy mumy - Gora moja vysokaja.
Kokouksen jälkeen voin todeta, että osallistuin ilmeisesti kokouksen kaikkein onnistuneimpaan osaan. Muuten kokouksesta kuuluu varsin kummia. Siellä päätettiin kuulemma ensi kesän Lahdessa pidettävän suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin delegaatiosta. Se supistetaan 20 hengestä viiteen. Tästä tosin oli tietoa jo vähän aikaisemmin, että näin tulee käymään.
Tarkemmin voi lukea Oliver Looden analyysia aiheesta englanniksi:
http://uralistica.com/profiles/blogs/udmurts-and-the-erosion-of-national...
Ilmeisesti tämän tekstin venäjännökseen http://uralistica.com/profiles/blogs/udmerosion kirjoitettu kommentti Iljalta tiivistää hyvin, mistä on kyse:
"Это было не решение удмуртов (их мнение никто не спрашивает).Это было решение Москвы в связи с тем, что Финляндия в прошлом году не пропустила парламентскую делегацию России в Финляндию. Москва вначале в отместку финнам вообще не хотела направлять российские финно-угорские делегации на конгресс в Финляндию. Потом, смилостивилась - отправить в сокращённом виде. Первопричина этого - события в Украине."
"Tämä ei ollut udmurttien päätös (heidän mielipidettään kukaan ei kysy). Tämä oli Moskovan päätös ja liittyy siihen, että Suomi viime vuonna ei päästänyt Venäjän duuman delegaatiota Suomeen. Aluksi Moskova ei kostoksi suomalaisille halunnut lainkaan lähettää Venäjältä suomalais-ugrilaisia delegaatioita kongressiin Suomeen. Sitten heltyi lähettämään typistetyssä muodossa. Alkuperäinen syy kaikelle on tapahtumat Ukrainassa."
Kommentoija siis viittaa ilmeisesti siihe, kun kesällä 2015 Suomi ei myöntänyt sanktioiden alla oleville Venäjän edustajille erikoislupaa päästä Etyjin kokoukseen Suomeen. http://yle.fi/uutiset/suomi_ei_myonna_poikkeuslupaa_pakotelistalla_olevi...
Nyt sitten Venäjä kostaa Suomelle estämällä omia suomalais-ugrilaisia vähemmistökansojaan osallistumasta kongressiin. Ihanko totta??? Katsotaanpa hetkinen, mihin tarpeeseen nämä kongressit oikein syntyivät. Kirjoitin jo vuonna 2003 Alkukodin päätoimittajana katsauksen näiden syntyyn (http://www.helsinki.fi/hyy/skv/alkukoti/alkukoti5www.pdf):
" Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit aloitettiin poliittisen tilanteen radikaalisti muututtua Venäjällä viime vuosisadan lopussa. Aluksi niillä uralilaisilla kansoilla, joilla on Venäjällä oma tasavalta, oli tarkoituksena saada sukukansoilta tukea suuremman itsenäisyyden saavuttamiseksi.
Maailmankongressit ovat yhteiskuntapoliittisia ja kulttuurisia tapaamisia, joiden tarkoituksena on edistää uralilaisten kansojen itsetunnon, kielten ja kulttuurien kehittämistä, ratkoa ajankohtaisia ongelmia ja kehittää edelleen yhteistyötä..."
Ensimmäinen kongressi oli vuonna 1992 Syktyvkarissa. Kongressit syntyivät siis Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen tarpeisiin. Me suomalaiset emme niitä tarvitse. Vuonna 2000 minusta kyllä oli hauska tavata useita suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia, kun ainoan kerran osallistuin maailmankongressiin Finlandia-talossa radion juoksupojan ominaisuudessa.
Etyjin kokoukseen eivät ymmärrettävästi päässeet pakotelistalla olevat. Nyt Venäjä siis kostaa tämän omille suomalais-ugrilaisille vähemmistöilleen!!!
Ihmettelen myös aika tavalla, että Suomi-Venäjä-seura tai mikään muukaan taho Suomessa ei raportoi em. kuten muistakaan oleellisista kongressiin liittyvistä asioista senkään vertaa kuin täkäläiset venäjäläiset tahot (tai CIMOn Udmurtiaan valtionyliopistoon lähettämä suomen kielen lehtori perjantai-illan huvituksenaan...). Seura on kuitenkin ilmeisesti kongressin pääjärjestäjä.
http://lahti2016.fucongress.org/
Uralistica-sivulta löysin suureksi ilokseni jopa tietoja jo kongressin esiintyjistä, joista mm. Janne Saarikivi, Annika Pasanen, Irma Mullonen, Ildikó Lehtinen ja Marinmaalta Galina Škalina ovat uskoakseni hyväksi kongressille tuli siitä sitten muuten kuinka minikokoinen tahansa. http://uralistica.com/profiles/blogs/2161342:BlogPost:245473