Tänään eduskunnassa käsiteltiin vaalilain muutosesitystä.Tehty esitys vaalitoimitukseen osallistuvien henkilöiden esteellisyyden tiukemmasta sääntelystä on kannatettava. Nykyistä sääntelyä ei ole koettu riittäväksi ja siitä on myös eri paikkakunnilla voitu tehdä erilaisia sovellutuksia. Demokraattisessa järjestelmässä vaalitoimitus on lähestulkoon pyhä asia. Siksi sitä koskevan sääntelynkin tulee olla mahdollisimman tarkkarajaista.
Samalla pitää muistaa, että monet nyt pois jäävät vaalilautakuntien jäsenet ovat tehneet kenties vuosikymmentenkin ajan hyvää, pyyteetöntä työtä. Kyse ei ole epäluottamuksesta heitä kohtaan. Vaalitoiminnassa vain ei enää riitä, että toimitaan puolueettomasti, vaan sen on myös näytettävä siltä.
Myös kirkon puolella on seurakuntavaalien osalta pohdittu näitä samoja kysymyksiä. On punnittu esim. sitä, että jos esteellisyys määritellään kovin laajaksi, niin pienissä seurakunnissa voi olla vaikeata löytää vaalitoimitsijoita. Samoin vaalilautakuntia valittaessa voi tulla ongelmaksi se, että valintavaiheessa henkilö ei vielä tiedä, lähteekö hän ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin.
Eräs huomionarvoinen seikka on myös se, että vaalitoimitsijoina olevat ehdokkaat ovat saaneet eräänlaista ilmaista mainosta istumalla äänestyspaikoilla. Etenkin esim. ostoskeskuksissa ennakkoäänestyspaikoilla istuvat toimitsijat ovat voineet tahtomattaankin esiintyä itsensä mainoksina. Olen kuullut esim. tapauksen, jossa muuan alkoholia nauttinut herra meni äänestämään ja totesi itsekseen, mutta verrattain kuuluvalla äänellä kopissa eräästä ehdokkaana olleesta naisvirkailijasta – ”Tuossapa oli komia emäntä, sitä minä taidan äänestää.”
Vaalilain muutoksen jälkeenkin toki epäeettisesti toimivat ehdokkaat voivat esim. kuljettaa äänestämään sellaisia ihmisiä, joiden ymmärrys äänestyksen merkityksestä on jonkun sairauden vuoksi alentunut. Kuitenkin, kun he eivät saa nyt mennä sinne äänestyskoppiin mukaan, niin se ehkä jonkun verran ehkäisee tällaista menettelyä.