Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi on synnyttänyt paljon keskustelua. Lisäksi kaavaillaan Raide-Jokeria ja Pisararataa, ratikkaverkoston laajentamista sekä uusien pyöräteiden rakentamista. Koska liikenneinvestoinnit ovat kalliita ja talouden näkymät vaatimattomia, ideoiden muuttuminen todellisuudeksi vienee vuosikymmeniä. Siksi olisi hyvä huolehtia siitä, että suunnitelmissa otetaan riittävän hyvin huomioon tulevaisuuden liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet.
Konservatiivista suunnittelua radikaalisti muuttuvassa ympäristössä
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma ja sen taustana oleva tulevaisuustarkastelu ovat kiinnostavia asiakirjoja, mutta ongelmana on se että niissä oletetaan ihmisten ja tavaroiden liikkuvan pitkälti nykyiseen tapaan jatkossakin. Joukko- ja kevyen liikenteen uskotaan kasvattavan osuuttaan yksityisautoilun kustannuksella, mutta myös autoliikenteen odotetaan lisääntyvän.
Suomen on kuitenkin kyettävä muiden teollisuusmaiden tavoin jo lähivuosikymmeninä vähentämään kasvihuonepäästönsä murto-osaan nykyisestä. Autojen itseohjautuvuus ja liikennevirtojen ohjauksen mahdollisuudet kehittyvät juuri nyt todella nopeasti, ja aikaa myöten kaupunkilaisten liikkumistarpeisiin ollaan kehittämässä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Väestö ikääntyessä merkittävä osa asukkaista ei ole enää parhaassa pyöräilyiässä. Ilmastonmuutoksen seurauksena Helsinki tulee olemaan valtaosan vuotta märkä, viimoille altis ja aika hämärä paikka.
Vaihtoehtoisia näkökulmia
Suunnittelun lähtökohdaksi kannattaisi ottaa jatkossa nykyistä vahvemmin visiot siitä, millaisiksi tulevaisuuden kaupungit ja niiden liikennejärjestelmät ovat rakentumassa vuosisatamme loppua lähestyttäessä.
Pian oivallettaneen ainakin se, että pienelle Helsingin niemelle ei kannata ahtaa määräänsä enempää liikennevirtoja kasvattavia toimintoja. Aluetta on järkevämpi kehittää matkailun, laadukkaan asumisen, kansallisen edustamisen ja näitä palvelevien toimintojen tyyssijana. Isot kaupat, kulttuuri- ja urheilulaitokset, toimistorakentaminen ja niihin ohjautuvat massiiviset liikennevirrat on paras ohjata hieman ulommalle kehälle.
Nykyisenkaltaiset bussit ja raitiovaunut korvautunevat tulevaisuuden kaupungeissa itseohjautuvista moduleista koostuvilla järjestelmillä, joissa moduleihin noustaan kuin taksiin. Isoilla väylillä toisiinsa telakoituvilla moduleilla päästään vaihdoitta säiltä suojattuina lähelle matkan varsinaista päämäärää (kuva 1). Useat autoilijat jättävät ajokkinsa laitakaupungille ladattaviksi ja keskustaan jatketaan muilla keinoin. Aika monella on kuitenkin edelleen tarve jatkaa matkaansa sisemmälle sekä mahdollisesti poistua kaupungista jotakin muuta kautta. Jotkut lähtevät eri ajokilla, sillä erilaisten vuokraus- ja yhteiskäyttöjärjestelmien käyttä lisääntyy.
Entä bulevardit?
Turuntie, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä ja Lahdenväylä yltävät nykyisin tehokkaina sisääntuloväylinä muutaman kilometrin päähän Pasilasta, missä väylien kuvitteelliset jatkolinjat yhdistyvät siten kuin Helsingin Sanomien äskettäin julkaisemasta kuvasta hyvin näkyy (kuva 2). Väylät voitaisiin ohjata tulevaisuudessa loppupäästään tunneleihin, jotka kohtaavat toisensa Helsingin toiseksi keskustaksi kaavaillun alueen alapuolella. Tämä helpottaisi liikenneruuhkia ja ohjaisi rakentamista nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Lisäksi se helpottaisi sisääntuloväylien bulevardisointia etenkin tunnelien sisääntuloaukkojen jälkeisillä osuuksilla.
Keskuspuistokin voitaisiin säilyttää koskemattomana ohjaamalla Hämeenlinnanväylä tunneliin suurin piirtein Kehä ykkösen korkeudella ja siirtämällä väylän maanpäällinen jatko korttelin-parin verran nykyistä lännemmäksi. Näin syntyvälle bulevardille suuntautuva liikenne ei välttämättä häiritsisi liiaksi pohjoishaagalaisten elämää, vaan sen ilmaantuminen voisi päinvastoin elävöittää kaupunginosaa ja tuoda sinne uusia palveluja.
Pidemmän aikavälin visioihin voitaisiin mahdollisesti sisällyttää myös Suomenlahden alittava junatunneli, jonka luontevin pääteaseman paikka on Pasilassa. Sieltä olisi kätevä jatkaa muualle Suomeen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai junalla Pietarin-Moskovan suuntaan. Ja Aasiasta Helsinki-Vantaalle tulevat turistit voisivat halutessaan jatkaa junalla manner-Euroopan puolelle.