BREXIT JA TALOUSKRIISIT - HISTORIA TOISTUU
Talouden kriisit ja ylivalta aiheuttavat tyytymättömyyttä, katkeruutta, vihanpitoa, väkivaltaisuuksia ja lopulta sotia. Se on historian kertomaa.
Talousvalta on yhtä lailla kansoja alistavaa kuin miehitysvaltakin.
”EU:n voimatrio: Saksa, Saksa ja Saksa” ja
”Saksa ei ehkä päätä kaikkea yksin, mutta sen yli ei kävellä.” (HS:n pääkirjoitus 10.1.2015).
EU:n komissio on kovistellut siitä Saksaa ja myös Yhdysvallat on varoittanut Saksan vientiylivallasta.
Saksan perustuslaki velvoittaa Euroopan yhdistämiseen Saksan johdolla. Taloudesta sen tulee määrätä itsenäisesti; veto-oikeutta ei saa luovuttaa (perustuslakituomioistuimen tuomio 30.6.2009).
Saksan EU-määräysvalta riittää sanelemaan mitä muut jäsenvaltiot saavat tehdä ja mitä eivät. Saksa hallitsee Eurooppaa, työvälineenään EU. Muilta todellinen itsenäisyys on viety.
Saksan ylivallasta on kyse myös Brexit:ssä. Suomessa yksi oire siitä oli traktori-marssi.
Brexit, Britannian ero EU:sta, romuttaa Euroopan talouksien alistamiset kokonaan Saksan määräysvaltaan.
Brexit voi johtaa EU:n hajoamiseen ja kansojen itsenäistymiseen.Tästä on kysymys, ei vain Britannian omasta itsenäisyydestä. Aikaa muutoksiin tietenkin kuluu.
EU-vastaisuus on voimakkaasti kasvanut Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Italiassa ja muualla. Kansanäänestykset ovat EU:n loppu.
Realisteille se on ollut vain ajan kysymys: yhtenäinen EU on mahdoton ajatus.
EU:n 28 jäsenvaltiota ovat taloudeltaan, kulttuuriltaan, kieleltään ja juuriltaan 28 erilaista kansakuntaa; ei yksi yhtenäinen EU-kansa. Kun kansoja jakavat vielä lukuisat eri uskonnot ja kirkkokunnat, on harmoninen yhteiselo mahdottomuus. Pakolaisvyöry tämän jo todisti.
Vahingollisinta Suomelle on ollut EU-tukipakettien ja pakotteiden yli-innokas kannattaminen; maataloutemme kantaa siitä raskaan taakan. Hyödyn ovat keränneet saksalaiset ja ranskalaiset pankit.
Itsenäisyyden ja vapauden tahto vahvistuvat; Euroopan kansat ovat laajalti heränneet.
Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen