Kuinka valtio rahoittaa menonsa? Keinoja on useita.
1. verot. Toimii jos verovälttelyä ei esiinny. Takaa stabiilin tilanteen.
2. valtion yhtiöiden tuotot. Tämä on piiloveron muoto. Esim jos vr hinnoittelee kuljetukset niin että tuottaa 10% voittoa, silloin asiakkaat maksavat 10% ylihintaa.
3. Setelipaino. Tämä toimii jos valtio älyää sitä käyttää. Yleensä sotia rahoitetaan setelipainolla.
4. velka yksityiseltä sektorilta.
5. Sakottamalla. Tämän piti pelastaa Sipilän talous. Ei tunnu toimivan.
Milloin mitäkin kannattaa käyttää?
Verotus. Jos talous pyrkii ylikuumentumaan, valtion kannattaa rahoittaa menonsa veroilla ja verottaa hiukan enemmän kun kuluttaa. Ylijäävä raha pitää polttaa niin ettei se lisää ostovoimaa valtion kulutuksen muodossa.
Valtion yhtiöiden riistovoitot. Tätä ei kannata käyttää koskaan koska se vääristää markkinoita. Ainoana poikkeuksena hiilidioksidin ja muiden haittojen ylihinnoittelu mutta sekin on viisaampi tehdä verotuksella kuin monopolin ylihinnoittelulla.
Setelipaino. Jos talous on lamassa, ostovoima laskee, setelipainolla kannattaa luoda lisää ostovoimaa.
Velka yksityiseltä sektorilta. Koska valtion velka yksityiseltä sektorilta vaikuttaa niin että ostovoima pysyy ennallaan mutta kulutus siirtyy yksityisen sektorin kulutuksesta julkiseksi kulutukseksi, tämä ei kasvata tai alenna kokonaistuotantoa, pelkästään kohdentaa sen toisin, tätä ei kannata käyttää muutoin kuin sodan oloissa. Sodassa siksi että valtion täytyy kuluttaa mahdollisimman suuri osa tuloista, yksityisten taas pitää pidättyä kulutuksesta. Sama asia voitaisiin tehdä verotuksella mutta rikkaat joilla on maksukykyä, eivät ole kovinkaan isänmaallisia ja he vaihtavat leiriä mikäli verotus kohoaa. Heillä on myös joutavaa rahaa. Jos pistät miljardöörille 99% omaisuusveron, hän suuttuu ja alkaa parkua pahemmin kuin pistetty sika. (Jossakin Mika Waltarin kirjassa on hyvä kuvaus siitä kuinka sotaakäyvässä maassa saadaan aikaan vallankumous esittämä verottajan ryöstäneen rikkaan varallisuus. Myös Adam Smith kuvaa kirjassaan kansojen varallisuus eroja Napoleonin ja Britannian sodan rahoituksessa. Napoleon verotti, Britit velkaantuivat ja voittivat sodan.) Miljardööriltä kannattaa siis mieluummin lainata kun takavarikoida miljardi. Se maksaako sen takaisin, on toinen juttu. Periaatteessa valtion on mahdoton maksaa velkojaan koska siitä seuraa julkisen kulutuksen aleneminen ja lama.
Eli valtion talouden hoitaminen on helppoa. Jos talous takkuilee, painaa rahaa ja kuluttaa. Jos ylikuumenee, verottaa ja polttaa verotulot nuotiossa.
Jos valtio on niin typerä että luopuu setelipainostaan, tuleekin ongelmia. Silloin kaikki täytyy tehdä verotuksella ja kuten jokainen ymmärtää, verotettu euro on poissa yksityisestä kulutuksesta joten kokonaiskysyntää ei voida hevin kasvattaa ellei huomioida Keynesin https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_spirits_(Keynes) teoriaa. Tällöin valtion tuhlaus aikaansaa positiivisen odotuksen kierteen ja yksityiset ihmiset alkavat kuluttaa enemmän kuin tienaavat. Tämän onnistuu koska pankit voivat luoda rahaa myöntämällä lainoja.
Toisaalta jos valtio lainaa pankilta joka luo uunituoreita bittejä, valtion yksityiseltä sektorilta velkaantuminen kasvattaa taloutta. Raha jonka pankki luo, ei ole keneltäkään poissa mutta valtion käytettävissä. Tämä vastaa setelipainon käyttämistä. Ainoana erona on, valtio jää teoreettiseen velkaan pankkiirille. Koska valtio tuskin velkaansa maksaa, haittaa ei ole. (Jos valtio maksaa ylikuumenemistilanteessa velkaansa, se vastaa rahan polttamista ja silloin valtio voi todellakin maksaa velan pois. Tosin ei yksikään poliitikko ole niin älykäs että kykenisi tuohon. Eli siinäkin tilanteessa raha on viisainta polttaa, sen logiikan jokainen ymmärtää.)
Jos tuon ymmärrät, kykenet pitämään yllä tasaista 3% kasvua ikuisesti. Ellet ymmärrä, joudut tekemään milloin säästöjä, milloin tuhlaamaan kuin mielipuoli mutta talous mataa reilusti alle 3% kasvussa pitkällä aikavälillä. Tutkimalla oheista kuvaa Suomen talouskasvusta voinet päätellä tajuavatko nykyiset poliitikot näitä alkeita.