Suomen hallitus on ehdottamassa lakia päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatiosta. Esityksen mukaan raskas teollisuus saisi vuosittain noin 43 miljoonan euron yritystuen. Ylen uutisten haastatteleman (11.9.2016) VATT:n johtavan ekonomistin mukaan esitys "ei ole millään tavalla perusteltua julkisten varojen käyttöä".
Mitä yritystuet ovat? Ne ovat pohjimmiltaan tulonsiirtoa terveiltä yrityksiltä sairaille yrityksille. Suomessa jaetaan valtavat määrät yhteistä rahaa yrityksille erilaisten alueellisten tai kehityksellisten syiden perusteella - tai vaikkapa sähkölaskun maksamiseen.
Yhtä kaikki, homma on yhteisten rahojen kaatamista Kankkulan kaivoon. Globalisaatio on täällä. Kaupungistuminen kiihtyy. Länsimaiden elinkeinorakenne muuttuu yhä enemmän palveluvetoisiksi, ja perinteinen teollisuus hakeutuu muualle. Parempi säästää rahat ja antaa markkinoiden päättää mitkä elinkeinot pärjäävät ja mitkä eivät.
Yritystukea myönnetään jopa helsinkiläiskahviloille
Miten yritystuet toimivat käytännön tasolla? Kerron muutaman elävän esimerkin. Finnveralta on aivan normaalia hakea aloitusrahaa kahvilan perustamisen Helsingin kantakaupunkiin. Kyllä! Mitä mieltä on käyttää valtion rahaa kaupunkikorttelia palvelevan, luomukahvia tarjoavaan tuiki tavalliseen kahvilaan?
Tai miltä kuulostaa se, että Finnvera rahoittaa valtakunnallisesti toimivia franchising-ketjuja? Kyllä! Itse asiassa liikelaitoksesta löytyy asiaan erikoistuneet henkilöt, jotka räätälöivät rahoituspaketit uusille ketjuyrittäjäehdokkaille, jotka haluavat täysjäseniksi. Ja tässä ei ole kyse kansainvälistymisestä tai edes innovoinnista. Miksi juuri meidän veronmaksajien pitää tukea franchising-ketjuja?
Heitetään ilmaan ajatusleikki. Mitä tapahtuisi, jos virkamiesten ja politikkojen jakaman yritystuen sijaan verotettaisiin ihan tavallisten ihmisten ansiotuloa vaikkapa miljardi euroa vähemmän? Rohkenen ennustaa, että ympärillämme toimisi nykyistä enemmän terveitä markkinaehtoisia yrityksiä.