Länsimaat eivät enää mahda mitään Venäjälle Syyriassa ja Aleppossa. Venäjä voi tehdä Aleppossa sen, mitä se katsoo parhaakseen tehdä. Venäjä voi tappaa Aleppossa mielin määrin Syyrian armeijan avustuksella siviilejä ja lapsia, jos se katsoo niin parhaakseen tehdä.
Länsimailla ei ole käytettävänään mitään sellaista uhkaa, joka vaikuttaisi Venäjään. Jos ei ole mahdollisuutta luoda vastavoimaa ja uhkaa, on rauhanneuvottelut Aleppon tilanteesta tyhjänpäiväisiä, ja joissa heikompi osapuoli - siis länsimaat Yhdysvaltain johdolla - tekisi itsestään vain pellen. Venäjä tietää, että se saa toimia Syyriassa vapaasti ilman että länsimaat puuttuisivat Venäjän toimiin sotilaallisesti.
Minua hävettää. Venäjä lyö meitä nyt kuin vierasta sikaa niin kuin se on jo lyönyt kahden vuoden ajan. Näin heikkojako me nyt olemme? Osammeko me vain voivotella?
Nyt näemme, mitä seuraa, jos Yhdysvallat ei ole halukas sotilaallisiin toimiin, kun tarvetta olisi. Ulkopoliittisesti heikko ja sotatoimiin kielteisesti suhtautuva Yhdysvaltain presidentti ei ole kenenkään etu ja kaikkein vähiten Euroopan etu. Presidentti Barack Obaman ideologia on lähellä pohjoismaista mallia ja siksi meidän mieleen, mutta hänen ulkopoliittinen päätöksentekokyky ja uskallus aseiden käyttöön tarpeen ilmetessä on heikko. Lieneekö sekin pohjoismaista mallia?
Mikä voisi enää estää verilöylyn Aleppossa?
Sen voi ehkäistä ehkä vain Euroopan kansalaisten toiminta. Jos kansalaisten mielipide Euroopassa kääntyisi voimakkaasti Venäjää vastaan, voisi se vaikuttaa Venäjään politiikkojemme toimia enemmän. Yhtenäinen eurooppalainen kansalaismielipide jonkin asian puolesta saattaisi yhdistää myös EU:ta toimimaan päättäväisemmin asiassa.
Toistaiseksi vain eurooppalaiset kirkot ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon johdolla ja Kallion kirkon alkuun panemana heränneet toimiin Aleppon tilanteeseen ja kaupungin asukkaiden suunnatomaan kärsimykseen.
BBC huomioi kirkonkellojen soiton Aleppon uhreille Suomessa, ja tieto suomalaisesta ryhtymyksestä levisi ulkomaille (BBC 14.10.2016). Kelloja soitetaan jo Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa. BBC:n uutisen siivittämänä asia on saanut julkisuutta Euroopassa (mm. Christian to day 14.10.2016, Bells for Aleppo , Morgunbladid 16.10.2016, Svenska kyrkan 14.10.2016). Toivottavasti kirkonkellot ovat nyt herättämässä ihmisiä ja osaltaan estämässä Venäjän ja Syyrian pahantekoa Aleppossa.
Erityinen kiitos hyvästä työstä Aleppon tilanteen eteen kuuluu Kallion kirkon kirkkoherra Teemu Laajasalolle, joka aloitti tuen osoituksen aleppolaisille kirkonkellojen soitolla.
Miksi suomalainen rauhanliike on ollut täysin hiljaa Aleppon tilanteesta? Eikö siviilien ja lasten tappaminen saa suomalaista rauhanliikettä tekemään edes jotain aleppolaisten hyväksi?
Missä ovat Sadankomitean, Suomen Rauhanliiton ja Suomen Rauhanpuolustajien mielenosoitukset, kansalaisadressit tai jokin muu tuki Syyrian sotaa vastaan?
Missä ovat nyt kaikki ne erkkituomiojat ja tarjahaloset, jotka olivat niin ahkerasti mielenosoittamassa Irakin sotaa vastaan vuonna 2003. Missä ovat tällä kertaa etenkin vasemmistolaiset mielipiteen ilmaisijat ja mielenosoittajat? Onko sotakin heille vain poliittinen ideologiakysymys, ja ihmishengen arvo riippuu vain siitä, kuka on sotija? Eikö heille sodan vastustamisessa syyrialaisten henki vuonna 2016 ole yhtä arvokas kuin irakilaisten henki vuona 2003?