EU:n komissio pyysi tänään (Komission kirje) lisätietoja Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodelle 2017 ja suuresta alijäämästä.
Kuluvana vuonna valtion nettolainanotto kasvaa n. 6 mrd:n euron tasolle. Nettolainanotto kasvaa varsinaisesta talousarvioestyksestä lisää n. 0,5 mrd euroa monilla lisätalousarvioilla. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä esitetään nettolainanotoksi n. 5,5 mrd euroa. Jos kehitys on samanlainen kuin monena vuonna aiemmin, nettolainanotto kasvaa ensi vuoden aikana esitetystä. Pääministeri Sipilän hallitus on antanut kaksi talousarvioestystä ja lainanotto on jo yhteensä n. 12 mrd euroa. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus kasvattaa valtiovelkaa lisää 23-25 mrd euroa.
Lähde: Valtiokonttori Valtion velanhallinta
Kirjoitin täällä blogin toissapäivänä, ettei Suomen velkaantumisen taitekohtaa ei vielä näy. Tuosta Valtiokonttorin kaaviosta näkyy velan kasvun jyrkkä nousukäyrä vuoden 2008 jälkeen.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo piti tänään Ylen haastattelussa vakavana, että Euroopan komissio vaatii selvitystä siitä miten Suomi hillitsee liiallista julkisen talouden alijäämää.
Suomen velan määrä suhteessa bkt:hen ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n rajan, sillä velkaa on ensi vuoden budjetin perusteella 67 % bkt:sta. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus ylittää 70 %:n rajan vaalikauden lopussa.
Suomi on kireimmän verotuksen ja suurten julkisten menojen maa, muttei se huoleta eduskunnan vihervasemmistoa hyökkäämästä kaikkia hallituksen menojen leikkauksia vastaan. Kun tähän lisätään, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa viimeisten joukossa jäykkien työmarkkinoiden maana, olemme itse tekemässämme loukussa. Tuo kolmen tripla on purettava: a) kokonaisverouudistus b) julkisten menojen karsinta ainakin 15 % ja c) työmarkkinoiden jäykkyys purettava ja eduskunnalle palautettava takaisin työmarkkinoille luisunut valta.
Pääministeri Juha Sipilän tämän vaalikauden hallitusohjelmaan (sivu 14) on kirjattu 72 %:n työllisyystavoite. Tähänasti tehdyillä päätöksillä tuota tavoitetta ei saavuteta. Pääministeri Sipilä on myös itse todennut, että velaksi elämisen lopettaminen edellyttää 2 %:n kasvua. Tuollaista talouskasvua ei mikään ennustelaitos katso Suomen saavuttavan lähivuosina.
Minusta esim. sote- ja maakuntauudistus yhtäaikaa härkäpäisesti vietynä aiheuttaa lisää epävarmuutta koko julkistalouteen ja koko julkishallinnon toimintaan. Hallitusohjelman kaavailluista tämän kaavion 3 mrd:n säästöistä ei ole mitään varmuutta. Kuntapäättäjät eivät Ylen kyselyssä odota sote -uudistuksen tuovan parannuksia.
Hallitus tulee vastauksessaan em. komission kirjeeseen käyttämään yhtenä argumenttinä tulevia säästöjä. Mutta tilanne on kuin se paljon puhuttu savolainen projekti, joka on toteutusta vaille valmis. Vielä varmaan kerran pari voi vedota tuleviin "paperilla oleviin " rakenneuudistuksiin, mutta ei sen jälkeen.
Eduskunnan hyväksymät talousarviot
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017