Ajatellaanpa yhteiskuntaa jossa arkipäivää ovat robotit. Vaikutus on mykistävä. Roboteista tulee lasten ja teinien keskuudessa heidän lemmikkinsä. He myös korvaavat opettajat kouluissa ja kodeissa. Automaatioteknologia ja robotit korvaavat suurimman osan nykypäivän työpaikoista. Mitä sitten? Arki helpottuu mittavasti mutta suureksi kysymykseksi jää mitkä ovat nämä työpaikat jotka robotit eivät kykene tekemään paremmin? Näin YouTubesta olemassaolevia robotteja jotka kykenevät säveltämään sekä piirtämään. Hämmästyttävää kerrassaan!
Aikuisten työpaikoista en voi sanoa suuntaan tai toiseen sillä se on yhä mysteeri. Pohdin enemmän seuraavia sukupolvia globaalisesti. Heidän ajattelumalli perustuu uutuuden viehätykselle kaikkeen viihde ja some teknologiaan liittyen. Silloinhan he eivät välitä historiasta tai kulttuuriteoksista. Shakespeare menettää arvonsa kuten moni muu arvostettu vaikuttaja. Ihmisen arvo on vaarassa robottien ottamalla sijaa ihmisten eritoten lasten ja nuorten oikeana kätenä. Toinen syy on se että epäluottamus ihmisten välillä pahenee rajulla kädellä. Mitä tämä tarkoittaa? Sitä että seuraavat sukupolvet arvostavat robotteja enemmän kuin ihmistä ja korvaavat osittain. Ollaanko siinä pisteessä että 20 vuoden päästä hyvästit maailmanlaajuisesti vaikuttaneiden ihmisten saavutuksille? Hyvästi Shakespeare. Hyvästi ihmisyys. Tervetuloa humanoidit.
