Tuli hiljattain ystävien kanssa keskustelua siitä, että jokaisella on eri käsitys siitä mikä on hyvä palkka. Joten johonkin sitten pitäisi sitä palkkaa verrata. Onko paras verrata palkkaa koko kansan keskipalkkaan vai yleisimpään palkkaan? Tilastokeskuksen mukaan keskipalkka olisi noin 3 000 € kuussa (tai vähän enemmän). Useimmiten palkka on pienempi kuin keskipalkka ja matalapalkka-aloilla se on paljonkin pienempi, usein alle 2 000 €.
Johtajat usein tarvitsevat osaamista, jonka hankkimiseen on mennyt aikaa ja vaivaa. Johtajilla on myös enemmän vastuuta kuin rivityöntekijällä. Työhön menee usein enemmän aikaa kuin muilla, eikä ylitöitä lasketa. Kotiin ei töistä lähdetä ennen kuin hommat on tehty. Niinpä on ihan ymmärrettävää, että johtaja myös tienaa paremmin.
Mikä sitten on kohtuullinen johtajan palkka? Mihin kaikkeen sen palkan pitää riittää? Aristoteleen mukaan johtajan palkan pitäisi olla 4 kertaa suurempi kuin työntekijän. Jos sitten kertoo useimmiten olevan palkan (mediaanipalkan) neljällä, niin johtajan palkan pitäisi olla noin 6 000-10 000€.
On sitten tietty huomioitava, onko johtajan työllistäjä yksityinen yritys, yhdistys vai julkinen sektori. Mielestäni yksityinen sektori voi maksaa miten paljon haluaa (kunhan ei alle minimipalkan, mutta se nyt tuskin on ongelmana ;)). Yhdistys tietty voidaan rinnastaa yritykseen, jossa jäsenet päättävät palkasta. Sitten taas yhdistys usein toteuttaa jotain yleishyödyllistä tavoitetta ja toimii lahjoitusvaroin. Tässä tietenkin pitää ottaa huomioon tehtävän vaativuus.
Julkisen sektorin sitten taas pitäisi miettiä kohtuullisuutta ja päätöksen teon pitää olla useamman harteilla. Ylimmän päätösvallan pitää olla eduskunnassa tai valtuustoissa. Julkisen sektorin yritysten ja omaisuuden hoidossa pitää noudattaa demokratiaa. Jokaiselle suomalaiselle kuuluu, myydäänkö valtion asuntoja tai yrityksiä. Esim. VR:n omistamisessa tärkeintä pitäisi olla liikkumisen mahdollisuus jokaiselle, eikä ensimmäisenä voiton tavoittelu.
Aina välillä on juttua verotuksesta ja siitä miten hyvätuloiset maksavat veroa eniten. Tässä olisi tärkeää eritellä pääoma- ja palkkatulo. Moni hyvätuloinen maksaa tuloistaan normipalkkaveroa ja se voi olla jopa 50 %:ia. Sitten taas sijoittajat saavat pääomatuloa ja maksavat veroa max. 30 – 33 %. Eikä tätä pääomaveroa makseta kaikista tuloista, vaan osa pääoma- ja osinkotuloista on verottomia. Verottajan sivulla on tästä tietoa ja esimerkkejä, linkki alla.
Keskipalkasta >> http://www.talouselama.fi/uutiset/tienaatko+enemman+tassa+on+uusin+tieto+suomalaisen+keskipalkasta/a2241989 ja >> http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/keskipalkka
Pääomatulojen verotuksesta >> https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot/Osingot_listaamattomasta_yhtiosta(11937)
Progressiivinen verolaskuri >> http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkansaajan-tuloverolaskuri-2015/
Tietenkin palkan riittävyyttä mietittäessä voisi myös ajatella, mihin kaikkeen sen palkan oikeasti kuuluu riittää tai halutaan riittävän.
Olihan sitä jokin aika sitten juttu jossain hiljaisesta osaamisesta. Monesti pitkäaikaisella työntekijällä on osaamista, joka ei näy todistuksista tai titteleistä, ja joka on yrityksen toiminnan kannalta tarpeen. ”Työ tekijäänsä opettaa” kuuluu jo vanha sananlasku. - Tämäkin osaaminen kuuluu palkita.