Monet länsimaissakin ovat hiljaa iloinneet Venäjän ilmaiskujen käynnistymisestä Syyriassa, saahan ISIS:n julma hallinto nyt kunnon vastuksen. Operaation toivotaan pakottavan eri osapuolet pikaisiin neuvotteluihin niin, että Eurooppaan suuntautuva pakolaisvirta saadaan loppumaan. Toiveet taitavat olla aika turhia.
Iskun tausta
Tuore osoitus Venäjän talouden kurjasta tilasta on saatu Maailmanpankin maaraportista (http://www.worldbank.org/en/country/russia/publication/rer). Vaikeuksien syynä ovat maan johdon epärealistiset suurvaltapyrkimykset ja erityisesti Venäjän toimet Ukrainassa. Tilanteen korjaamiseksi presidentti Putinin on pakko saada lännen talouspakotteet purettua ja maan talous normaaleille urille. Hiekka tiimalasissa voi olla aika vähissä, sillä Venäjän hyvinä vuosina keräämät muhkeat vararahastot hupenevat nykytahdilla nopeasti.
Venäjä pyrkii vahvistamaan rooliaan Syyrian sisällissodassa tavalla, joka pakottaa länsimaat neuvottelupöytään Bashar al-Assadin hallinnon edustajien kanssa. Venäjä tavoittelee ratkaisua, joka ottaa huomioon sen geopoliittiset intressit lähi-idän alueella. Mutta vielä tärkeämpi on houkutella länsi Ukrainan kriisissä kompromissiin, jonka tuloksena talouspakotteet puretaan Krimin pysyessä edelleen Venäjän hallinnassa.
Operaation luonne
Tavoilleen uskollisena presidentti Putin pelaa jälleen upporikasta ja rutiköyhää. Hän tietää lännen haluttomuuden taipua mihinkään sellaisiin ratkaisuihin, joissa kansaansa vastaan vakaviin sotarikoksiin syyllistynyt al-Assad on osapuolena. Lisäksi hän tietää, miten heikoiksi hallitsevan ryhmittymän asemat ovat viime aikoina käyneet. Lähettämällä joukkonsa paikalle Venäjän johto voi varmistaa al-Assadin hallinnon pystyssäpysymisen. Samalla Venäjä joutuu kuitenkin varomaan, ettei operaatio vahingoita liiaksi sen suhteita esimerkiksi Turkkiin, Saudi-Arabiaan ja muihin sunnijohtoisiin arabimaihin. Se ei halua myöskään suututtaa oman maansa islamisteja.
Yhtälö on ratkaistu niin että länsimaihin Venäjä viestittää taistelevansa Syyriassa ISISiä vastaan, mutta todellisuudessa ilmaiskut suuntautuvat Syyrian hallitusta vastaan taistelevia maltillisia kapinallisia vastaan. Iskut ovat erittäin rajuja ja suuntautuvat asutuskeskuksiin, jolloin myös siviiliuhreja tulee runsaasti. Lännen tukeen luottaneet taistelijat kokevat joutuneensa petetyiksi, ja heidän alueiltaan lähtee lisää perheitä hakemaan turvaa Euroopasta.
Historiallinen vertailukohta
Syyrian operaatio on äärimmäisen julma ja kyyninen varsinkin kun otetaan huomioon, että sen päämotiivina on Kremlin hallitsijan pyrkimys oman nahkansa pelastamiseen. Eräs vertailukohta eiliselle löytyy Espanjasta vuoden 1937 huhtikuun 26. päivältä, jolloin Hitlerin Espanjan falangistien tueksi lähettämän kondorilegioonan rynnäkkökoneet pommittivat Guernican kaupungin maan tasalle. Operaation tarkoituksena oli tasavaltalaisten nujertamisen ohella uuden ilmasotakaluston testaaminen. Samalla Hitler saattoi näyttää maansa nousseen jälleen varteenotettavaksi kansainvälispoliittiseksi toimijaksi.
Toivottavasti länsimaiden johtajat – oma ulkoministerimme mukaan luettuna – muistavat historian kokemukset harkitessaan, miten Syyrian kriisin ratkaisemiseen ja ihmishenkien pelastamiseen tähtääviä toimia tulisi jatkaa tästä eteenpäin.