Yhtä suuren elokuvan traileria katsoessa ihmettelin miten tummanpuhuvaksi tarinat ovat kääntyneet. Jostain kumman syystä varsinkin teinien ja nuorison keskuudessa on tultu siihen tulokseen että ainoa tapa saada suurille franchise elokuville lisää katsojia on tietynlainen pahiksilla mällistely. Alan konkarit tietävät että jotain uutta tarvitaan koska sama tarina ei kiinnosta. Sankaritkin ovat tätä nykyä tumma sävyisempiä. Hyvää ja pahaa ei pysty erottamaan enää yhtä selkeästi.
Tässä on tapahtumassa sukupolven muutos kuten esim kirosanojen normalisoituminen tai slangi kielen yleistyminen. Niistä ei hätkähdetä tai paheksuta yhtä lujasti. Kun jotain menee lapsellisuuden tasolle niin tarvitaan jotain vakavampaa. Vakava näyttäytyy tästä lähtien pimeämmissä ja monimutkaisissa tarinoissa kuten nyt näkyy suosittujen tarinoiden muunneltuissa uusinta versioina. Ne käsittelevät sankareiden tai päähenkilöiden alkujuuria.
Mitä tulee maailman suosituimpaan jalkapallon ja muiden pallopelien suosioon syy selittyy sillä että vain harvoilla on taito tehdä vaikeimpia liikkeitä hyvin kuten saksari. Jokainen pystyy mielensä sisällä näkemään tekevänsä eri liikkeitä mutta käytännössä ei. Harvoista tulee huippu urheilijoita. Huippu urheilijoita ihaillaan koska kykenet käytännössä tekemään mitä me muut kuvittelemme päämme sisällä. Kuvitellessa se tuntuu lasten leikiltä mutta sehän ei mene niin. Siitähän kamppailaan elämässä. Lapset kuvittelevat ja luulevat että kaikki on mahdollista. Jyvät erotellaan akanoista kuvitellun ja konkretia maailman olemalla samalla tasolla.
Eli nyt janotaan seikkailua, monimutkaisia tarinoita ja aiheita sekä lapsellista nautitaan nyt asennetta.
